Kuunnteltavaa
Vihreän energiasiirtymän edistämisessä yhä keskeisempään rooliin on noussut huoltovarmuus ja turvallisuus. Hyrynsalmella kesäkuussa vieraillut ja huoltovarmuustyöpajan luotsannut sotilasprofessori (evp) Mika Hyytiäinen on vieraana WEC Insights - Energia-alan podcast vihreän siirtymän ytimessä -podcastin jaksossa Turvallinen siirtymä. Jaksossa keskustellaan mm. onko energiasiirtymä Suomelle turvallisuusriski ja pohditaan, miten onnistumme varmistamaan kriittisen infrastruktuurin toimivuuden kaikissa oloissa. Kuuntele jakso.
Datakeskuksista puhutaan vihreän siirtymän investointeina, mutta missä määrin nämä sähkösyöpöt oikeastaan ovat "vihreitä"? Karoliina Paananen kysyy Uuden Jutun artikkelissa, riittääkö sähköä tulevaisuudessa kaikille, kun kulutus tulee kasvamaan digitalisaation ja datakeskusten myötä reilusti. Juttu on julkaistu tammikuussa, mutta on edelleen yhtä ajankohtainen. Kuuntele tai lue juttu.
Luettavaa
Mitä enemmän fyysisesti erilaisia paikkoja metsässä on, sitä paremmin metsä voi ja on myös kestävämpi erilaisia mahdollisia tuhoja vastaan. Käytännössä nykytilanteessa tulisi erityisesti järeän lahopuun määrää kasvattaa nykyisestä noin 5 kuutiometristä hehtaarilla vähintään 20:een.
Tasaikäisrakenteinen, harvennuksiin ja päätehakkuuseen perustuva metsätalous ja jatkuva kasvatus antavat keskimäärin saman taloudellisen tuloksen, mutta vaihtelu leimikoiden välillä on suurta. Monimuotoisuuden kannalta jatkuva kasvatus on yleisesti ottaen parempi, mutta tasaikäisrakenteista malliakaan ei tarvitse täysin hylätä.
Metsien kestävistä hakkuumahdollisuuksista ja hiilinieluista puhutaan paljon. Yleinen näkemys on se, että lievä hakkuumäärien supistaminen voisi olla eduksi niin nielujen kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta. Luonnonvarakeskuksen Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Etelä-Karjalan maakunnittainen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että metsätaloutta voidaan hyvin harjoittaa Suomessa edelleen laajamittaisesti.
Vieraskasvilajit voivat sopivasti käytettyinä olla hyödyllisiä, eivät ainoastaan ongelmallista jätettä. Esimerkiksi jättiputkien sisältämistä furanokumariineista tutkitaan mahdollisuuksia valmistaa syöpälääkettä. Kaikista biomassoista voi lisäksi tehdä biohiiltä esim. maanparannukseen tai sitomaan hiiltä. Tätä on tarkoitus tutkia jatkossa lisää.
Vaikka vieraslajeissa nähdään hyödyntämispotentiaalia, ne ovat silti edelleen luonnossa levitessään kotoperäisille lajeille haitallisia. Esimerkiksi lupiini leviää edelleen voimakkaasti syrjäyttäen muita kasveja, jotka olisivat elintärkeitä mm. pölyttäjille ja sitä kautta koko kiertokululle. Lupiinin ja muiden vieraslajien torjunnasta löytyy kattavasti lisätietoa vieraslajit.fi -sivustolla. Oman panoksen antaminen pienessäkin mitassa auttaa eteenpäin. | 
